Wanhan Tangon historiaa
Wanhantangon tai Vanhan Tangon nimitystä käytetään siitä tämän päivän lavatanssitangon tanssityylistä, jonka tanssinopettaja Juhani Tahvanainen antoi kehittämälleen ja nykyaikaiseen lavatanssiin soveltamalleen alkuperäisen v. 1913 tangon tyylille. Suomeen tullut Tango muodostui ns. suuren yleisön eli tanssikansan moneksi tangotyyliksi vuoden 1913 jälkeen aina Suomen ja Neuvostoliiton välisiin sotavuosiin saakka 1939–1940 ja 1941–1944. Nämä tyylit tanssia tangoa oli kansanomainen tapa, eli helpompi ja yksinkertaisempi, kuin alkuperäinen esityksissä ja tanssikouluissa nähty argentiinalainen tango, jota tällä tyylillä osittain matkittiin. Nimen WANHATANGO tai Vanha Tango on antanut diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen, joka kehitti tähän alkuperäiseen, yksinkertaiseen tangoon lisää kuvioita ja askelikkoja ja alkoi opettaa tätä tyyliä Wanhan Tangon nimellä 2000-luvun alussa. Kaksois-W:n käyttäminen nimessä perustuu 100 vuoden takaiseen kirjaimistoon, jota käytettiin Tangon saapuessa Suomeen v. 1913. Wanha Tango on siis Suomi 100 v- teeman mukainen ja siihen on julkaistu myös Suomalainen Tango 100-vuotta juhlalevy, jossa
on nimikkotango vuoden jokaiselle kuukaudelle ja bonusraitana ensimmäinen suomalainen tangosävellys Salainen perintömääräys vuodelta 1914. WANHATANGO on myös rekisteröity omaksi tuotemerkikseen ja omaksi tanssiksi.
Maaseudun tanssikansa ei käynyt suurten kaupunkien tanssikouluissa opettelemassa tangoa, mutta jäljitteli näkemiensä tanssiesitysten tanssityyliä yksinkertaistaen sitä helpommaksi ja Juhani Tahvanainen kehitti siitä ns. Wanhan Tangon tyylin. Romanit ihastuivat tangon tulisuuteen ja tunnelataukseen ja antoivat tangolle oman temperamenttisen lisänsä sitä tanssiessaan ja kopautellessaan saappaan kärkiä lattiaan ja heidän tangoaan kutsuttiin mustalaistangoksi.
Juhani Tahvanaisen luoman Wanhan tangon tanssityylin voidaankin sanoa olevan monesta tanssityylistä yhdistettyä ja yksinkertaistettua tangoa, jonka askeleet ja uudet kuviot Tahvanainen on sovittanut suomalaisen tangon tanssimusiikkiin soveletuvaksi.
VUOSI 1914
Säveltäjä ja muusikko Emil Kauppi sävelsi elokuvaan ”Salainen Perintömääräys” musiikkia ja nuottien nimessä luki vain ” Tango ” omistettu tanssijatar Hilma Liimanille. Hilma Liiman esiintyi elokuvassa tanssien tangoa. Elokuvaa ei enää ole olemassa, mutta nuotit ovat tallella Suomen Elokuva-arkistossa.
Juhani Tahvanainen sanoitti tuon tangon 100 vuotta sävellyksen jälkeen ja tangokuningas Saska Helmikallio esitti sen ensimmäisen kerran uuden Dallapen säestämänä Suomalainen Tango 100-vuotta tapahtumassa Helsingin Kulttuuritalolla 3.11. 2013
Tango alkaa levitä
Kun säveltäjät ja sanoittajat alkoivat tuottaa tangoja, kaikki merkittävämmät artistit alkoivat myös levyttää niitä ja 1920–1930-luvuilla julkaistiin runsaasti uutta tangomusiikkia levyillä. Levyjä soitettiin gramofoneilla kodeissa ja baareissa, hanuristit soittivat niistä opittuja tangoja iltamissa ja solistit lauloivat ilman mikrofoneja. Hanuri, klarinetti, kitara, viulu ja trumpetti olivat soittajien instrumentteja ja usein soittajana oli vain hanuristi, joka soitti ilman nuotteja ns. korvakuulolta, eli levyiltä ja radiosta kuulemansa perusteella.
Ensimmäinen suomalainen tangosävellys vuonna 1914
Ensimmäinen suomalainen tangosävellys on säveltäjämuusikko Emil Kaupin vuonna 1914 elokuvaan Salainen Perintömääräys tekemä Tango-sävellys, jonka Emil oli nuottikirjoituksen mukaan omistanut tanssijatar Hilma Liimanille. Hilma Liiman tanssi tuossa elokuvassa ja myös opetti tangoa ensimmäisten joukossa Suomessa. Elokuvaa ei enää ole olemassa, mutta tanssinohjaaja ja hotellinjohtaja Pekka Palmio löysi nuotit Suomen elokuva-arkistosta. Sävellys julkaistiin Tango 100 vuotta -juhlagaalassa Helsingin kulttuuritalolla 3.11.2013, eli tasan 100 vuotta tangon ensimmäisestä esityksestä Suomessa. Tango on levytetty Suomalainen Tango 100-vuotta juhlalevylle ja sen on sanoittanut tanssinopettaja Juhani Tahvanainen 99 vuotta säveltämisen jälkeen ja levylle laulanut tangokuningas Saska Helmikallio, sovitus on Erkki Frimanin.
Muita suomalaisia tangosävellyksiä ja käännöksiä alkoi syntyä 1930-luvulla ja esim. Tauno Palo levytti tangoja Dallape -orkesterin säestämänä. Ensimmäisiä näistä oli Ei koskaan -tango v. 1934 ja Sinä vainen -tango elokuvasta Onnenpotku v. 1935, samoin kuin Unelmain Tyttö. Myös hanuristitaiteilija Viljo Vesterinen, joka tunnetaan mm. siitä aidosta Säkkijärven polkasta, on levyttänyt useita tangoja, mm. Kaksi kitaraa v. 1934.
Sotien jälkeen tango sai uusia vaikutteita
Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen v. 1939 ja Suomen jouduttua sotaan kaikenlainen tanssi kiellettiin ja tanssipaikat suljettiin, kun haluttiin suojella isoja ihmisjoukkoja joutumasta hyökkäysten ja pommitusten kohteeksi. Tanssikoulut kuitenkin toimivat kaupungeissa ja sinne tuli opettajien mukana uusia virtauksia mm. tangon eri tyyleistä Euroopasta. Sotien jälkeen (talvisota ja jatkosota) alkoi Suomen jälleenrakentaminen, ja myös tanssilavoja rakennettiin melkein joka kylälle. Tanssielämä vilkastui, tuli uusia tansseja ja tyylejä, myöskin tangoon. Mm. Berliinistä peräisin oleva foksi-tango, joka on tänäkin päivä yleisin tangotyyli tanssilavoilla sen helpon foksin perusaskelen kautta.. Juhani Tahvanainen alkoi opettaa luomaansa Wanhan Tangon tyyliä 2000-luvun alussa ja hän oli ensimmäinen tanssinopettaja, joka otti sen opetusohjelmaansa. Sitä ennen kaikki olivat tanssineet jokainen vähän omalla persoonallisella tyylillään.
Romanikulttuurissa oli oma tyyli, valkolaisilla omansa ja osalla kilpatanssiperusteinen tanssityyli. Nyt Tahvanainen kokosi näistä eri tyyleistä oman Wanhan Tangon tyylinsä, josta on tullut eräänlainen standardi, jota koulutetut ohjaajat ja opettajat opettavat.
Tämä tyyli on hyväksytty myös Tampereen Maailmantangotapahtuman Wanhan Tangon SM-kilpailujen tanssityyliksi.
Rakastettuja suomalaisia tangomuusikkoja ja -laulajia
A. Aimo ja Sointu-orkesteri levyttivät ensimmäisen nuottiversion suositusta tangosta Lumihiutaleet vuonna 1936 ja Viljo Vesterisen orkesteri levytti sen uudelleen v. 1943. Myös George Malmsten ja Dallape levyttivät toisenlaisen nuottiversion v, 1936. Suosittuja hanuristikeikkailijoita olivat mm. Esko Könönen, kolminkertainen harmonikkamestari, Lasse Pihlajamaa ja Paavo Raivonen ( Raivio), jonka viimeinen sävellys oli Tähtikuvioita vuodelta 1939.
Laulajista muistetaan tangon kultavuosilta Henry Theel, Tuure Ara, Veikko Tuomi, Johny Forcell, Juha Eirto, Jorma Lyytinen, Kalevi Korpi, Georg Malmsten, Kipparikvartetti, Auvo Nuotio, Kauko Käyhkö, Annikki Tähti, Laila Kinnunen ja Esko Rahkonen.
Taisto Tammi eli Taisto Lundberg oli ensimmäinen romani, joka pääsi laulamaan levylle ja hän olikin tuottelias laulaja. Taisto Tammi kuoli vain 33 vuotiaana v. 1979. Olavi Virrasta tuli maankuulu tangolaulaja ja hän myös näytteli monissa elokuvissa. Monia suosittuja tangoja levyttivät myös naislauluyhtyeet Metrotytöt (Asunction) ja Harmony Sisters (Pieni sydän), joka esiintyivät myös elokuvissa ja elokuvien musiikeissa.
Wanhan Tangon keksiminen
Vuonna 2000 tanssinopettaja Juhani Tahvanainen tutustui Tangon historiaan mm. Ruotsiin muuttaneiden siirtolaisten kautta, jotka mielellään kertoivat entisistä tangotyyleistä ja näyttivät sen tanssimista. Tahvanainen kehitti siitä yksinkertaisesta alkuperäistangosta oman Wanhan Tangon tanssityylin ja otti tämän tangon opetusohjelmaansa ja alkoi muokata sitä tämän päivän tanssilavoille sopivaksi tyyliksi. Vuonna 2010 hän esitteli ajatuksensa Wanhan Tangon SM-kilpailusta tamperelaiselle tanssiseura Hurmiolle, joka tarttuikin haasteeseen ja alkoi yhdessä Tampereen Maailmantangotapahtuman kanssa järjestää kilpailuja vuosittain. Arto Moisio tanssiseura Hurmiosta ja Simo´n Riestra Aedo Tampereen Maailmantangotapahtumasta ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa tämän Wanhan Tangon tyylin valtavaan suosioon ja nyt tästä tangotyylistä on tullut jo uusi ilmiö tanssilavoille. Juhani Tahvanainen on kouluttanut jo n. 100 tämän Wanhan Tangon tyylin ohjaajaa ja opettajaa ja yli 30 tanssiseurassa ja lukuisissa tanssikouluissa opetetaan Wanhaa Tangoa Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä, Kanarian saarilla ja Manner-Espanjassa, sekä Turkissa. Lisäksi tätä tangoa on esitelty myös Norjan Lillehammerin teatterissa, Saksassa, Turkissa, Afrikassa Nigeriassa, Etelä-Amerikassa Perussa ja Kuubassa ja Filippiineillä.
Diskoaikakausi 60-luvun lopulla aina 80-luvulle saakka himmensi paritanssin ja seuratanssin suosiota pitkäksi aikaa, mutta sitten ihmiset löysivät taas läheisyyden tangon tanssimisessa ja Seinäjoen Tangomarkkinoilla on ollut iso rooli erilaisten tangotyylien kehittäjänä. On syntynyt ns. Seinäjoki-tyyli, joka on aika erilainen, kuin Wanhan tangon tyyli. Tampereen Maailmantango-tapahtuma on tuonut Wanhan Tangon estradille näkyvästi ja se onkin Seinäjoen ohella toinen suuri ja hyvin monipuolinen tangotapahtuma ja kaupunkijuhla Suomessa.
Tampereen Maailmantangossa kohtaavat vuosittain alkuperäinen Tango Argentino ja suomalainen Wanha Tango.
Juhani Tahvanainen on antanut tähän kehittämäänsä tanssiin kuvioiden nimet ja ohjeistanut tanssitekniikan ja laatinut myös tanssikilpailuun arvosteluohjeet.
Historiatiedoston koonnut Tanssikansa ry